Kasvihuoneen perustukset
Yhtä kauan kun olemme haaveilleet omakotitalosta, olemme haaveilleet myös omasta kasvihuoneesta ja kunnon hyötypuutarhasta.
Tämän kesän tavoite oli saada kasvatuslaatikot valmiiksi ja täytettyä mullalla, valmiiksi ensi kesää varten. Kasvihuone, jolle oli jo paikka valmiina pihasuunnitelmassa, oli tarkoitus rakentaa myöhemmin. Syksyn tullen kuitenkin päätimme, että yritämme saada kasvihuoneen pystyyn vielä ennen talvea, jotta ensi keväänä ei jää yhtään kasvukautta käyttämättä. Sormet jo syyhyää päästä kasvattelemaan paprikan, kurkun ja tomaatin taimia ikkunalaudalla! Myös inkiväärin kasvatuksen kokeilu kiinnostaa.
Pihan etelänurkkaan suunniteltiin kesän pihatöiden yhteydessä noin 80 neliön murskealue, jonka rakenteessa on myös 50 mm eristekerros. Tälle alueelle sijoitimme pihavajan (alla kuvassa, vielä vähän keskeneräinen) ja hyötypuutarhan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Kasvihuone rakentuu alueen ja tontin eteläreunaan, kuvassa olevalle tyhjälle alueelle.

Kasvihuoneen koko ja rakennustapa vaihtelivat suunnitelmissamme laidasta laitaan. Välillä suunnittelimme jopa 10 neliön kasvaria ja pitkään aioin rakentaa sen itse puutavarasta. Kennolevyt olisi voinut ostaa määrämittaan leikattuna ja silloin olisi voinut ostaa vähän paksumpaa ja kestävämpää kennoa kuin peruskasvihuoneissa on mukana. Lopulta laskimme kuitenkin, että aikaa ei puisen rakentamiseen ole (edes tulevina vuosina), joten päädyimme pakettiratkaisuun.
Tilasimme 6,2-neliöisen Halls Popular-kasvihuoneen ja joitain tarvikkeita, mm. kattoluukun automaattiaukaisijan. Metallista valmissokkelia en halunnut, sillä se olisi pitänyt valaa betonilla murskeeseen eikä kovan murskeen kaivaminen jopa yli puoleen metriin houkutellut. Halusin myös kasvihuoneeseen vähän lisäkorkeutta, sillä oletuksena runko on reunoilta vain 124 cm korkea, joten päätin rakentaa sokkelin kevytbetoniharkoista ja painekyllästetystä puusta.
Kasvihuoneen pohjan mitat ovat 193 x 319 cm, joten 498 mm pitkillä ja 150 mm leveillä Leca Lex UH150-harkoilla sokkelista sai juuri täydellisen kokoisen. Sokkeli on 10 cm pidempi ja 6 cm leveämpi kuin kasvihuone, joten kasvihuone osuu juuri sopivasti lähes keskelle sokkelia.
Murskealue ei ollut täysin tasainen eikä vaaterissa, mutta kova ja tiivis, joten tasoitin sokkelialueen lapioimalla tarpeen mukaan korkeutta pois tai lisää ja junttaamalla sen mahdollisimman tiiviiksi vajaprojektista yli jääneellä pilariharkolla. Leca-harkoissa on pontit eikä niitä tarvitse valaa, joten ne piti vain saada joka suunnassa suoraan ja kiinni toisiinsa. Silti tähän vaiheeseen meni kolme tai neljä iltaa.
Harkkojen päälle laitoimme sokkelikaistan kosteuskatkoksi ja päällimmäiseksi 48×148 ruskeaa kestopuuta. Pulttasin kestopuun kevytbetoniharkkoihin 8×110 mm kevytbetoniruuveilla. Puun avulla harkot siis pysyvät paikoillaan. Puun ja harkkojen saumat limittyvät, jotta sivut eivät kaatuisi tai pääsisi liikkumaan. Kunkin harkon kohdalta ruuvasin yhden ruuvin ja lisäksi nurkkiin, jossa puu ja harkko ovat limittäin, ruuvasin yhden ylimääräisen. Näin 16 harkkoa ja neljä lankkua ovat kiinni toisissaan 20 ruuvilla. Jospa tuo reilun 200 kilogramman paketti pysyisi tuulessakin paikallaan.
Harkkojen ja lankun myötä kasvihuoneeseen tuli noin 25 cm lisää korkeutta. Pieni siivu harkosta jää murskepinnan alapuolelle ja myöhemmin tarkoitus on asentaa kasvihuoneen pohjalle (ja kasvihuoneen ulkopuolelle) joko betonilaattaa tai soraa lopulliseksi pinnaksi, joka myös hieman madaltaa kasvihuonetta. Lisäkorkeutta tulee kuitenkin enemmän kuin valmissokkelilla.
Ennen kasvihuoneen rungon pystyttämistä rakensimme kasvihuoneeseen vielä kiinteän kasvatuslaatikon samalla tyylillä kuin muutkin laatikot ja täytimme sen mullalla. Kasvihuoneeseen ei nimittäin mahdu kottikärryllä, joten laatikon täyttäminen olisi lähes mahdoton tehtävä jälkikäteen.

//M